FIBROMYALGIA                                              

FIBROMYALGIA

kirjoittaja:
Annica Sundberg, fysiatrian erikoislääkäri
Ylilääkäri, Pietarsaari, Sosiaali- ja terveysvirasto
V.t. Ylilääkäri Vaasan keskussairaala

Fibromyalgia on kauan ollut hyvin kiistelty diagnoosi. Joidenkin mielestä se on höpö-höpöä, kun taas toiset katsovat sen ratkaisevaksi tekijäksi omien oireiden ymmärtämiseksi.

Fibromyalgia määritellään krooniseksi kipuoireyhtymäksi. Kliiniseen kuvaan kuuluu tyypillisesti laaja-alainen kipu lihaksissa, nivelissä, jänteissä, mihin tavallisista kipulääkkeistä ei ole apua. Sana "fibro" tarkoittaa sidekudosta ja "myalgia" kipua lihaksissa. Fibromyalgialle on tyypillistä, että se etenee eri ihmisillä eri tavoin. Kivut voivat vaihdella ja aaltoilla tai hävitä väillä kokonaan, joillakin ne kroonistuvat sitten vähitellen.

Lisäksi fibromyalgiaan voi liittyä tukku muita oireita, kuten ärtynyt paksusuoli, virtsatieoireilu tai turvotus. Oireyhtymä ei aiheuta näkyviä muutoksia kudoksissa eikä verikokeissa.

Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana kipututkimusalalla on tapahtunut valtavia muutoksia. Samalla kun esimerkiksi reumadiagnostiikka on kiristynyt uusien verikokeiden ja kuvantamismahdollisuuksien mukaan, on huomattu, että joillekin kipu jää vaikka tulehdus sammuu hyvin reumalääkkeillä. Kipuaste ja reumatulehdus eivät kulje käsi kädessä. Nivelrikkomuutokset röntgenkuvissa eivät nekään selitä kokonaista kipukokemusta.

Ymmärrys kipumekanismien säätelemisestä on lisääntynyt. Oireyhtymässä ihmisen kivunsäätelyjärjestelmä ajautuu epätasapainoon. Aivot eivät käsittele kipua oikein, vaan keskushermoston kipuradat herkistyvät aistimuksille ja ärsykkeille. Nykyään tällä alalla puhutaan enemmän kipukokemuksesta kuin vain pelkästään kivun asteesta.

Ymmärrys taudin syntymekanismeista on oleellinen osa hoitoa. Pilleri tai jokin yksinkertainen fysioterapeuttinen hoitokeino ei riitä tähän vaivaan. Koska tausta on niin monimutkainen ja kompleksi, on tärkeää yrittää ymmärtää mitkä tekijät ovat yksilötasolla ne, jotka pahentavat oirekuvaa. Parhaat tulokset saadaan jos moniammatillisesti analysoidaan tilannetta potilaan kanssa ja yhdessä asetetaan kuntoutussuunnitelma, joka sitten tukee muutosta parempaan suuntaan.

Koko Suomessa yritetään parhaillaan parantaa näitä mahdollisuuksia. Tavoite on, että kaikilla olisi samat mahdollisuudet saada moniammatillinen arviointi ajoissa jo terveyskeskuksessa tai työterveydenhuollossa. Ne, joiden oireet huomattavasti vaikuttavat toiminta- tai työkykyyn, tutkitaan ja hoidetaan yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa. Vaasan sairaanhoitopiirissa mm. Pietarsaaressa on menossa projekti, missä kehitetään tiimityötä terveyskeskuksessa fysiatrian poliklinikan ja kipukuntoutustiimin avulla. Koordinoiva hoitaja, ns. case-manager, on oleellisessa asemassa tässä ryhmässä. Ryhmään kuuluvat myös fysioterapeutti, lääkäri, sosiaalityöntekijä ja psykologi/psykiatrinen sairaanhoitaja. Tämän lisäksi ryhmään voidaan kutsua muita ammattiryhmiä, esim. toimintatyöntekijä, kunnan sosiaalikoordinaattori tai työntekijä työ- ja elinkeinopalvelusta. Potilaalle on huomattavasti helpompaa kun aina sama henkilökunta hoitaa asiat eikä potilaan tarvitse kertoa samaa tarinaa joka kerta uudestaan. Samalla voidaan heti ohjata oikealle henkilökunnalle. Tämän lisäksi potilas joskus ohjataan Kelan laitoskuntoutusjaksolle tai käytetään muita Kelan palveluita.

Vaasan sairaanhoitopiirissä erikoissairaanhoidon moniammatilliset arvioinnit kuntoutustarpeesta tarjotaan Pietarsaaren vanhan Malmskan hienoissa sairaalatiloissa. Tämä tutkimusjakso toteutetaan 1-3 päivän aikana. Nykyään tutkimukset tapahtuvat usein tulkin välityksellä kun alueen väestö muuttuu jatkuvasti kansainvälisemmäksi eikä potilaan äidinkieli ole enää välttämättä suomi, ruotsi tai englanti.

Kipukuntoutus järjestetään sairaanhoitopiirissä sekä avohoidossa polikliinisesti että 3 päivän päiväkuntoutusjaksona. Joillekin potilaille riittää hyvin oman terveyskeskuksen tiimin seuranta ja tuki, mutta yhteistyötä terveyskeskuslääkärin, hoitajan, fysioterapeutin tai psykologin kanssa kehitetään jatkuvasti mm. videopalaverien kautta.

Kuntoutuksessa tavoitteena ei ole kivuton elämä, koska se ei ole realistista, vaan paras mahdollinen toimintakyky ja elämänlaatu.
Koska kysymys on pitkäaikaisesta vaivasta, tai jopa kroonisesta taudista, parantavaa hoitoa ei vielä ole. Toki monin tavoin voidaan vaikuttaa kipusäätelyjärjestelmään ja toimintakykyyn.

Riittävästä palautumisesta ja unesta on aina oleellista huolehtia. Usein tähän menee paljon aikaa ja siihen yritetään vaikuttaa monella eri tavalla, riippuen ihan siitä, mitkä tekijät ovat yksilötasolla ratkaisevia. Esim. keinojen löytyminen päästä jatkuvista taloudellisista huolista tai parisuhdeongelmista, voi olla monen vuoden projekti.

Liikunnan on todettu parantavan kipusäätelyjärjestelmän toimintaa, mutta ei ole aina helppoa tietää miten liikunta aloitetaan ja millä intensiteetillä. Tähän voi auttaa fysioterapeutin tuki. Ruokavalio vaikuttaa myös terveyteen ja monet kokevat sokerittoman ruoan lievittävän kipukokemusta.

Fibromyalgian hoidossa peruselementtinä ovat elämäntapamuutokset, mutta tarvittavaan muutokseen ei aina ole voimavaroja juuri meneillään olevassa elämänvaiheessa. Jotkut muutokset vaan vaativat aikaa. Tämän takia pitkäaikaiset hoitosuhteet ovat erittäin tärkeitä ja osaaminen hoitavassa tiimissä täytyy olla hyvin kattavaa.