MIELEN VAIKUTUS FIBROMYALGIAAN, MAITOHAPOILLAKO?

MIELEN VAIKUTUS FIBROMYALGIAAN, MAITOHAPOILLAKO?

Ihmisen kipu voi olla akuuttia ohimenevää kipua tai kroonista pitkäkestoista kipua. Akuutin kivun

tarkoitus on suojella meitä, jotta emme vahingoittaisi itseämme lisää vaan tekisimme jotain eri

tavoin. Krooniseksi kipua kutsutaan, kun se on jatkunut puoli vuotta häiritsevänä ja haittaavana.


Kipukynnys on se pienin määrä ärsykettä, mikä koetaan kipuna; kroonisilla kipupotilailla tämä on

yleensä matalampi kuin muilla ja sitä myöskin pyritään normalisoimaan lääkityksellä

("kipukynnystä nostava lääkitys"). Kivun sietokyky on sen sijaan se, kuinka suurta kipua ihminen

kestää ennen kuin taju lähtee.


Fibromyalgia on kipuoireyhtymä, joka ei ole reumasairaus. Kun fibromyalgiaa alettiin diagnosoida ,

sitä kutsuttiin tuolloin reumaan viittaavalla nimityksellä, joka on poistunut jo parikymmentä vuotta

sitten, vaikka elääkin sitkeästi vielä ihmisten puheissa. Fibromyalgian diagnosointiin kuuluu

reumasairauksien poissulkeminen ja tiettyjen kipupisteiden löytyminen. Jo 1990-lvun alkupuolella,

kun lääketieteellisin menetelmin ei voitu tehdä löydöksiä, kuten löydöksen kuvantamisessa

(röntgen, magneettikuvat jne.) tai laboratoriokokeissa, alettiin tutkia näitä potilaita psykologisin

menetelmin.


Psykologit löysivät jo varsin varhaisessa vaiheessa, että fibromyalgiakipuilevilla ihmisillä on

lapsuusajan traumoja. Tällainen trauma voi olla lapseen kohdistunut fyysinen-, henkinen-, tai

seksuaalinen väkivalta, tai mikä tahansa, esim laiminlyöntitilanne, jossa pieni lapsi on elänyt liian

suuren stressikuorman alla. Tavallisimpia tilanteita ovat ne, missä lapsi on pelännyt jotain, kuten

alkoholia liikaa käyttävää vanhempaa, esim . aggressiivinen tuurijuoppo, mielenterveysongelmista

kärsivää arvaamattomasti käyttäytyvää vanhempaa tai muuta läheistä. Vaikka lapseen ei itseensä

kohdistuisi suoraan väkivaltaa tai sen uhkaa, voi lapsi elää myös pelossa toiseen kohdistuvasta

väkivallasta tai pelosta toisen terveyden puolesta. Pieni lapsi ei ymmärrä ajan kulua, joten se uhka-

tai riita, minkä aikuinen tietää olevan vain esim. muutaman kerran vuodessa, on lapselle

jokapäiväinen pelko. Melko pienestä lapsi voi myös ottaa joko vanhempansa tai sisarusten

hoitajan/suojelijan roolin, mikä tuo samalla aivan liian varhain liian paljon stressiä. Lapsi elää

pelossa, "mitä minulle tapahtuu, miten selviän" - kysymyksen kanssa, mikä mm. vaikuttaa lapsen

nukkumiseen ja monesti esim. yökastelu jatkuu normaalia pitempään. Lapselta puuttuu

turvallisuudentunne, joka hänelle kuuluisi.


Tällainen varhaisen lapsuuden liiallinen stressi näkyy siinä, että kehoon kehittyy pysyvä

jännitystila. Myöhemmin aikuisina nämä ihmiset kertovat aina, että he eivät pysty rentoutumaan.

Kun keho on kehittynyt jo valmiiksi jännittyneeksi, myöhemmät aikuiselämän stressit jännittää

kehon nopeammin yli kipurajan.


Fibromyalgiassa on kipuja eri puolella kehoa, alentunut kipukynnys, kiputilan laukaisijana usein

stressaavat elämäntilanteet tai pitkittynyt stressi (esim. omaishoitajat). Kipua on kehon

molemmilla puolilla sekä vyötärön ylä- että alapuolella ja kivun paikka ja laatu vaihtelevat

(vaeltelevat kivut). Kipujen lisäksi jo aamulla alkaa uupumus, joka kestää koko päivän samalla, kun

yöuni on katkeilevaa eikä tuo lepoa. Muita oireita voi olla esim turvotus, päänsärky, vatsakivut,

sydänoireet, keskittymisvaikeudet ja masennus.


Fibromyalgian haasteellisuus on ollut juuri sen epämääräiset oireet; vaeltavat lihaskivut, lihasten

jäykkyys ja väsyminen sekä yleisväsymys, eikä kuitenkaan löydy esim. kulumia tai tulehdusta, mikä

selittäisi tilan. Usein ihminen vain voi huonosti ja kertoilee kipuilevansa milloin mistäkin ja on

tyytymätön oloonsa eli esiin tulee sekä psyykkinen että fyysinen oireilu.


Mikä ylipäätään aiheuttaa kipuja lihakseen? Onko lihakset maitohapoilla?

• Lihaksissa ei ole nosiseptisiä soluja eli krooniset lihaksia surkastuttavat sairaudet eivät tuo

kipua

• Tulehdus voi aiheuttaa herkistymisen kipureseptoreissa, mutta jotkut tilat voivat olla myös

kivuttomina

• Hapenpuute, hypoxia, lihastyössä aiheuttaa kipua

• Energian loppuminen aiheuttaa kipua

• Tutkimuksissa ei ole löytynyt merkkejä atrofiasta (lihasten surkastuminen) tai tulehduksista

• tieteellisiä artikkeleita voi hakea esim. seuraavan linkin kautta, hakusnoina mm.

fibromyalgy, fibromyalgic pain jne.

m.rheumatology.oxfordjournals.org/content/41/7/721.full

Maitohappo on lihasten metabolian ja keskushermoston toiminnan sivutuote

• Meidän keholla on 2 tapaa tuottaa energiaa

• Oksidatiivinen fosforylaatio. Mitokondriot (pieniä osasia solun sisällä, "solun

energialaitoksia") tuottavat energiaa ATP-synteesissä; prosessi tarvitsee happea ja on

tehokas

• Glykolyysi. Ei tarvitse happea vaan sokeria. On tehotonta ja tuottaa suuria määriä

maitohappoa


"Se hetki, kun urheillessa siirtyy mitokondrioiden tuottamasta aerobisesta metobolismista

glykolyysin tuottamaan anaerobiseen metobolismiin" = "suoritus menee maitohapoille"


Kun on vertailtu lihasten toimintaa, kivuliaalla puolella verenkierto ei lisääntynyt normaalisti

toiminnassa ja lisäksi lihastyöskentelyssä fibromyalgiakipuisella lihakset eivät rentoutuneet

työskentelyn välissä, kuten kontrolliryhmäläisillä. Lihasten aineenvaihduntatutkimusten

perusteella on tehty päätelmiä, että lihaksissa on häiriö, mikä ei tule näkyviin levossa tai

voimakkaassa lihastyöskentelyssä, mutta näkyy pitkäkestoisena pysyvänä jännitystilana.


Mikä aiheuttaa lihaksiin jatkuvan jännitystilan, joka on mahdollisesti syy lihaksen toiminnan

häiriöön?


STRESSI!

Stressitason nousu näkyy välittömästi kehossa, erityisesti lihasten jännittymisenä. Jos tämä

jännitys on kehittynyt jo lapsena, on se osa ihmistä ja silloin ko. ihminen tarvitsee vähemmän

lisästressiä ennen kuin keho saavuttaa kipurajan.


Lapsuusajan trauma stressin lähteenä

• Traumaattiset kokemukset ja pitkittynyt stressi lapsuudessa liittyvät vahvasti myöhemmin

kehittyviin kroonisiin kiputiloihin, kuten fibromyalgiaan,

• Keskushermosto kehittyy nopeasti lapsuudessa ja häiriöt tässä vaiheessa vaikuttavat koko

järjestelmän toimintaan myöhemmin, neuroplastisiteetti eli muotoutuvuus on lapsena

voimakkaampaa, joten myös vaikutukset pysyvämpiä

• Esim. elimistön kyky käsitellä stressihormoneja kehittyy lapsuudessa => myöhemmin

mahdollista paikata heikkoa tilannetta opettelemalla tehokkaita stressin hallintakeinoja

• Lapsuuden traumojen seurauksena hermostossa kehittyy yliherkkä reagointi tavallisiinkin

ärsykkeisiin, mikä ylläpitää jatkuvaa hälytystilaa kehossa.


Fibromyalgiakipuilun helpottamiseksi

• Lihasten sopiva harjoittaminen ja erityisesti rentouttaminen. Ei liiallista harjoitusta!

Vältetään voimakasta rasittumista, kun kivut päällä.

• Hyviä keinoja rentouttaa lihaksia ovat fysioakustinen tuoli, äänimaljahieronta, akupunktio,

avantouinti, seksuaalinen mielihyvä ja ihan vain esim. ulkoilmasta nauttiminen, rentouttava

tekeminen /hyvän mielen ja naurun tuojat

• Kun pahin kipu alkaa rauhoittua, tulee mukaan muu liikunta vähitellen. Liikunta syytä

aloittaa varovasti, alussa vain muutamia minuutteja. Tavoitteena on liikkua vähitellen noin

puoli tuntia kerrallaan

• Taijin on todettu vähentävän selkeästi kipuja; koehenkilöt harrastivat tunnin 2 krt/vk 12 vk

ajan. Vielä puolen vuoden jälkeen kivut olivat pienemmät kuin vertailuryhmällä

• Hieronnan tai muun voimakkaan lihaskäsittelyn kanssa syytä olla varovainen; kipuvaiheessa

oleva fibromyalgiapotilas on yleensä vielä kipeämpi tavallisen hieronnan jälkeen

• Huom! Tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni, ketoprofeeni, diklofenaakki ja

naprokseeni) eivät tehoa fibromyalgiaan, mielialalääkitys voi tuoda apua.


Ravitsemuksessa voi kiinnittää huomiota mm. seuraaviin:

• Pyrkimys parantaa mitokondrioiden toimintaa; detoksifikaatio

• Dieetti; vähän hiilihydraatteja ja sokereita. Kun suurin osa energiasta tulee proteiinista,

rasvasta ja hitaista hiilihydraateista täydennettynä probiooteilla, muodostuu lyhytketjuisia

rasvahappoja, jotka ravitsevat mitokondrioita

• Lihasten mineraalipitoisuudet. Esim. epätasapaino magnesiumin, kalsiumin, natriumin tai

kaliumin saannissa.

• Antioksidantit

• Laihduttaminen ylipainoisilla vähentää kipuja

Kaikki, mikä parantaa unen laatua

• Vähennä kahvin, muiden piristeiden ja alkoholin käyttöä

• Kiinnitä huomio makuuhuoneen lämpötilaan, valaistukseen ja ilman raikkauteen

• Hanki mahdollisimman hyvä, sinulle sopiva sänky, tyyny, peite

• Muista välttää kirkkaita valoja, kuten tietokone ja kännykkä, illalla


Kun pahin kipu helpottanut, lisää liikuntaa ja opettele entistä parempia stressinhallintakeinoja

apuna esim. kirjallisuus, life-coaching, kurssit, keskustelut jne.


Kun voit hyvin, mene terapiaan, lapioi ulos se koko lapsuuden sontaläjä, niin se ei tuiki sieltä

lisästressiä tulevaisuudessa.


Muista, fibromyalgiaihminen voi elää kivuttomana, kun on hyvät stressinhallintakeinot eikä keho

saavuta sitä jännitystilaa, mikä tuottaa kipua.


Ps. Uusimmissa tutkimuksissa on löydetty myös tulehdusta aivoista, mihin myös stressi vaikuttaa

paljon.


Anne Lehtokoski, psykologi