Artikkelit

Pacing eli toiminnan rytmittäminen (odt-tiedosto latautuu painikkeen takaa)

ONKO FIBROMYALGIA AUTOIMMUUNISAIRAUS?

Joidenkin tutkimusten mukaan fibromyalgia saattaa olla autoimmuunisairaus, johon liittyvät hermotulehdus, tulehdusreaktio aivoissa ja selkäytimessä, sekä ohutsäieneuropatia. Lääketieteellinen yhteisö ei tosin laajasti näitä tuloksia hyväksy.

Autoimmuunisairauksien oireet vaihtelevat paljon riippuen elimestä, johon sairaus vaikuttaa. Jotkut oireet ovat kuitenkin yleisiä monien sairauksien joukossa. Näitä voivat olla mm:

- uupumus,

- matala kuume, joka tulee ja menee,

- muutokset painossa,

- huimaus,

- lihas- ja/tai nivelkivut ja turvotukset,

- ihottumat,

- ruoansulatushäiriöt,

- yleinen huonovointisuus.

Oireiden voimakkuus vaihtelee. Välillä voi olla todella voimakkaat oireet, toisinaan voi olla liki oireeton.

Ennen ajateltiin, että fibromyalgiakipu on sellaista, mihin ei liity kudos- tai muita vaurioita. Nykyään fibromyalgia nähdään monimutkaisena ja monioireisena sairautena. Lisäksi jotkut todisteet viittaavat siihen, että siitä ei todellakaan puutu autoimmuniteetin tunnusmerkkejä:

- Vaurioita? Kyllä, ohutsäieneuropatia.

- Tulehdus? Kyllä, aivoissa ja selkäytimen hermoissa (keskushermosto).

- Autovasta-aineita? Kyllä, useita.

MITÄ TUTKIMUKSET SANOVAT

Fibromyalgialla on aina ollut hämmästyttävän samankaltaisuutta autoimmuunisairauksien kanssa. Vuonna 2019 julkaistu tutkimus esitti monia yhteisiä tekijöitä, mm: trauma ja infektiot, useat patogeenit, rokotukset, implantit, kehoon ruiskutetut mineraaliöljyt.

Autoimmuunisairaudet ja fibromyalgia ovat yleisempiä naisilla. Geneettiset tekijät altistavat. Fibromyalgiaa esiintyy usein muiden autoimmuunisairauksien rinnalla. Todisteet osoittavat adaptiivisen immuunijärjestelmän aktivoitumisen.

AUTOVASTA-AINEET

Tutkijat havaitsivat useiden vasta-aineiden olevan epätavallisen korkeita fibromyalgiaa sairastavilla, mm:

- serotoniini: väittäjäaine ja hormoni,

- gangliosidit: aivojen molekyylityyppi, joka liittyy moniin hermostoa rappeuttaviin tiloihin (Alzheimer, Parkinson, ALS). Gangliosidit voivat olla tärkeä osa fibromyalgian autoimmuniteettia ja ne voivat liittyä ohutsäieneuropatiaan,

- fosfolipidit: suojaavia esteitä solujen ympärille muodostavat molekyylit, säätelevät tiettyjä soluprosesseja,

- sileälihas: tahattoman hallinnan alaiset elinten lihakset,

- poikkijuovainen lihas: luustolihakset,

- kilpirauhanen: samat autovasta-aineet kuin Hashimoton kilpirauhastulehduksessa.

Kaikilta fibromyalgiaa sairastavilta ei näitä löytynyt. Vaihteluväli oli 19 % - 73 %.

HIIRILLÄ TEHTY KOE

Vuonna 2021 tehtiin uraauurtava koe. Fibromyalgiaa sairastavlita ihmisiltä otettiin vasta-aineita ja ne injektoitiin hiiriin. Hiiret alkoivat oireilla. Tuli mm. yliherkkyyttä kivulle ja kylmälle, aktiivisuustaso heikkeni, käpälän pitovoima heikkeni, ja ihnon hermosäikeet alkoivat hävitä.

Immunoglobuliin G näytti ottavan maalikseen aivojen valkoisen aineen gliasoluja, harmaan aineen aivosoluja (neuronit) ja tiettyjä hermosäikeitä. Tämä on osoitus siitä miten immuunijärjestelmän toiminta voi aiheuttaa neurologisia oireita.

Tämä koe tarjoaa todisteita oireiden aiheuttajista, ja se voi toimia tiennäyttäjänä uusiin diagnostisiin testeihin ja hoitoihin. Nykyään fibromyalgia todetaan poissulkumetodein. Vuoden 2022 tutkimuksessa keskityttiin tunnistamaan fibromyalgian biomarkkereita. Siinä havaittiin fibromyalgiaa sairastavilla olevan 19 kohollaan olevaa tulehduksellisen seerumiproteiinin tasoa. Tämä viittaa laajalle levinneeseen tulehdukseen.

Autoimmuunisairauksiin on olemassa immunosupressiivisia lääkkeitä. Miten turvallisia ne olisivat fibromyalgiapotilaille, se jää nähtäväksi.

HERMOSTON TULEHDUS

Fibromyalgikkojen hermoston tulehdus on vahvistettu useissa tutkimuksissa. Tulehdusreaktio on välttämätön toiminto, se on immuunivaste vaurioille ja infektioille. Mutta krooniseksi muuttuessaan tulehdusreaktio aiheuttaa kudosvaurioita ja on erityisen haitallista hermostolle.

Vuonna 2021 tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin, missä fibromyalgikoilla aivotulehdus sijaitsee. Tutkijat löysivät useita epänormaalin tulehduksen alueita:

- ensisijainen somatosensorinen aivokuori: käsittelee fyysisiä aistimuksia, erityisesti kosketusta,

- ensisijainen motorinen aivokuori: taitavat liikkeet,

- ylempi ohimopoimu: korkeampi kognitiivinen toiminta ja työmuisti, - vasen päälaen aivopoimu: tarkkaavaisuus, avaruudellinen havaitseminen,

- vasen etukiila: muistiin perustuvat tehtävät, episodinen muistin palauttaminen,

- vasemman mediaalinen ohimopoimu: lukutaidon kehittyminen.

He havaitsivat myös epätavallisen alhaisen tulehdukseen liittyvää aktiivisuutta: - medulla: välittää viestejä aivojen ja selkäytimen välillä, säätelee kardiovaskulaarisia ja hengityselimiä (sydäntä ja keuhkoja),

- amygdala: ohjaa stressi- ja pelkoreaktiota (taistele tai pakene),

- vasen ylempi ohimopoimu: kielenkäsittely, juuri kuullun muistaminen.

Hermoston tulehdus amygdalassa, vasemmassa frontaalisessa aivopoimussa ja vasemmassa ylemmässä päälaen aivopoimussa liittyi korkeampiin kipupisteisiin. Hermotulehdus vasemmassa amygdalassa, vasemmassa mediaalisessa frontaalisessa ja vasemmassa ylemmässä frontaalisessa aivolohkossa liitettiin korkeampiin stressireaktioihin, mm: väsymys, jännittyneisyys, turhautuminen, masennus, somatisaatio, aggressio.

ERI TYYPPINEN TULEHDUS

Neurotulehduksella on erilaisia vaikutuksia kuin "tyypillisellä" tulehduksella nivelissä ja pehmytkudoksissa. Tyypillinen tulehdus aiheuttaa kipua useissa sairauksissa, mm. niveltulehduksessa ja multippeliskleroosissa.

Kudosten laajetessa normaalikokoansa suuremmiksi ne aiheuttavat kipua painamalla ympäröiviä rakenteita. Niveltulehduksisiin sormiin sattuu tulehduksen vuoksi.

Hermoston tulehdus ei aiheuta samoja ongelmia. Sen sijaan se aiheuttaa neurologisiin oireisiin johtavia neurologisia ongelmia.

Fibromyalgiakivun uskotaan johtuvan keskushermoston herkistymisestä, joka on korostunut reaktio keskushermoston kipuun. Tutkimukset viittaavat hermoston tulehduksen olevan keskushermoston herkistymisen takana. Hermotulehduksesta huolimatta fibromyalgiakipu ei johdu kudostulehduksesta, joten sitä ei voida hoitaa samalla tavalla.

Fibromyalgian tulehdusmarkkerit ovat yleensä hieman koholla. Hermotulehduksessa osalliset solut ja molekyylit voivat kuitenkin tarjota uusia diagnostisia markkereita etsittäväksi.

Tämän referoidun tekstin pohja-artikkelissa on lueteltu lukuisia mahdollisia lääkkeitä neuroinflammaation hoitoon. Näihin kuuluvat mm. Suomessakin saatavilla oleva LDN eli matala-annoksinen naltreksoni, trisykliset masennuslääkkeet, B12-vitamiini.

YHTEENVETO

Tutkimukset ovat tuoneet esiin todisteita siitä, että fibromyalgia on autoimmuunisairaus. Neuroinflammaatio ja ohutsäieneuropatia näyttävät olevan sen tärkeitä elementtejä. Autovasta-aineet voivat tarjota diagnostisia markkereita. Immunosuppressantit voivat olla hoitovaihtoehtoja fibromyalgiassa. Neuroinflammaatio ja ohutsäieneuropatia voivat myös olla mahdollisia diagnostisia markkereita.

Referoiden suomennettu täältä: https://www.verywellhealth.com/autoimmunity-neuroinflammation-infibromyalgia-5197944

Alkuperäinen artikkeli julkaistu 27.4.2024.

FIBROMYALGIA JA KILPIRAUHASSAIRAUS

Kilpirauhanen on kaulan pohjassa sijaitseva perhosen muotoinen elin. Kilpirauhashormonit ovat kilpirauhasen tuottamia tyrosiinipohjaisia hormoneja. Ne ovat ensisijaisesti vastuussa aineenvaihdunnan säätelystä. T3 ja T4 koostuvat osittain jodista.

Kilpirauhashormonit säätelevät elintärkeitä kehon toimintoja, kuten keskus- ja ääreishermosto, syke, hengitys, lihasvoima, kehon lämpötila, kolesterolitasot ja paljon muuta. Kilpirauhanen on on 5 cm pitkä ja sijaitsee kurkkusi edessä kilpitauhasen ruston alapuolella, sitä kutsutaan aataminomenaksi.

Kilpirauhanen on osa endokriinistä järjestelmään. Ne tuottavat, varastoivat ja vapauttavat hormoneja verenkiertoon, että hormonit pääsevät kehon soluihin. On tärkeää, että T3 – ja T4-tasot eivät ole liian korkeat eikä liian matalat. Aivojen kaksi rauhasta, hypotalamus ja aivolisäke, kommunikoivat noiden tasojen tasapainon ylläpitämiseksi.

T3 ja T4 säätelevät sykettäsi ja sitä, miten nopeasti suolesi käsittelee ruokaa. Siispä jos T3- ja T4-tasot ovat alhaiset, sykkeesi voi olla normaalia hitaampi ja sinulla voi olla ummetusta sekä painonnousua. Noiden arvojen ollessa korkeat sinulla voi olla nopea syke, ripuli ja painosi voi laskea.

Kilpirauhassairauden oireet, joita ei saa jättää huomiotta

1. kaulan turvotus

2. lihaskipu ja kohtaukset

3. väsymys ja ärtyneisyys (kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa väsymystä ja voiman menetystä)

4. muutokset sykkeessä (vähemmän kuin normaalisti – 60-100 lyöntiä/min)

5. dramaattinen painonnousu tai laihtuminen

6. kehonlämmön säätelyongelmat (kylmä, kuuma)

Fibromyalgia ja kilpirauhassairaus liittyvät vahvasti toisiinsa. Jopa 15 %:lle kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista kehittyy fibromyalgia. Tämä on yhteys, joka on saanut tutkijat tutkimaan mahdollista samaa taustalla olevaa syytä.

Kaksi faktaa kilpirauhashormoneista liittyvät fibromyalgiaan: niiden rooliin unessa ja niiden rooliin hormoniherkkyyden määrittämisessä. Fibromyalgian uskotaan johtuvan lisääntyneestä kipuherkkyydestä aivojen ja selkäytimen neurokemiallisen epätasapainon seurauksena.

Arvellaan, että fibromyalgia ja kilpirauhashormoni voivat olla yhteydessä kilpirauhashormonin kykyyn asettaa kehon herkkyys useille hormoneille. Vaikka suora vaikutusta ei ole löydetty, kilpirauhasen tiedetään vaikuttavan serotoniinin tasoon, joka on yksi tärkeimmistä fibromyalgian patologiaan liittyvistä aivokemikaaleista. On merkittävää, että huomattava osa arviolta 27 milj. kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista saavat myös fibromyalgiadiagnoosin.

Molemmilla sairauksilla on samanlaisia oireita, mm. väsymys, uupumus, masennus, aivosumu ja vaihtelevat lihas- ja nivelkivut. Fibromyalgia vaikuttaa jopa 8 milj. ihmiseen USAssa ja sitä esiintyy pääasiassa hedelmällisessä iässä olevilla naisilla. Yleensä fibromyalgiaan sairastuu seitsemän kertaa enemmän naisia kuin miehiä.

Joillakin asiantuntijoilla on teoria, että kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, myös fibromyalgia on autoimmuunisairaus. Tri Teitelbaum uskoo kilpirauhasen toimintahäiriön ja fibromyalgian ytimessä olevan ongelma, joka liittyy aivojen päärauhasen, hypotalamuksen, toimintahäiriöön.

Yli puolet kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista eivät aavista heillä olevan tuo sairaus. 90% heistä on kilpirauhasen vajaatoiminta. On erittäin tärkeää, että lääkäri tarkistaa 6 veren merkkiainetta: TSH, vapaa T4, vapaa T3, käänteinen T3, kilpirauhasen peroksidaasivasta-aineet ja tyroglonuliinivasta-aineet kilpirauhasen toiminnan mittaamiseksi. On välttämätöntä, että lääkäri käyttää optimaalisia tasoja vertailualueen sijaan arvioidessaan ja diagnosoidessaan kiliprauhasen häiriöitä.

Potilaiden kilirauhasarvojen tason saaminen optimaaliselle tasolle lievittää tyypillisesti väsymystä, aivosumua, unihäiriöitä ja masennusta. Fibromyalgiapotilaiden oireet ovat täsmälleen samat kuin kilpirauhasen vajaatoiminnassa ja kilpirauhashormoniresistenssin perifeerisessä muodossa. Suurella osalla fibromyalgiapotilaista on korkeat kilpirauhasen vasta-aineet.

Merkittävällä osalla naispotilaista, joilla on korkeat kilpirauhasen vasta-aineet, mutta "normaalit" TSH- ja kilpirauhashormonitasot, on kroonista ja laajalle levinnyttä kipua, joka usein diagnosoidaan fibromyalgiaksi. Fibromyalgiapotilaille ryhmänä tehdään myös runsaasti kilpirauhasen toimintakokeita, jotka osoittavat "primaarista" ja "sentraalista" kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Primaarisessa hypotyreoosissa kilpirauhashormonin puutos johtuu siitä, että kilpirauhanen ei pysty tuottamaan riittävästi kilpirauhashormonia. Sentraalisessa hypotyreoosissa potilaan kilpirauhanen tuottaa liian vähän kilpirauhashormonia toisesta syystä: toinen aivojen kilpirauhasta säätelevästä rakenteesta (joko hypotalamus tai aivolisäke) on viallinen. Tämän seurauksena kilpirauhanen ei tuota optimaalista määrää kilpirauhashormonia.

Toinen tärkeä linkki fibromyalgian ja kilpirauhashormonin välillä on kilpirauhashormonin rooli unisyklien säätelyssä. Koska unihäiriöt ovat fibromyalgian pääkomponentti, arvellaan unen säätelyn voivan vaikuttaa taudin kehittymiseen tai ainakin olevan seurausta samasta sairauden aiheuttavasta mekanismista.

Jos sinulla on kilpiruhasen vajaatoiminta ja fibromyalgiaan viittaavat oireet, kannattaa käydä molemmissa tapauksissa asiantuntevan lääkärin luona. Hän katsoo niiden taustalla olevan yhteyden.

Hoitokokeet

On ehdottomasti mahdollista palauttaa fibromyalgiaa sekä monien kilpirauhas- ja autoimmuunisairautta sairastavien terveys. Mutta ensin on löydettävä näiden tilojen syy ja sitten ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin henkilön terveyden palauttamiseksi normaaliksi.

Tämä vie paljon aikaa ja vaatii sitoutumista. Mutta jos se tarkoittaa, että terveys on mahdollista palauttaa normaaliksi, useimmat ihmiset pitävät tätä "uhrausta" sen arvoisena.

Tutkimukset viittaavat siihen, että fibromyalgiasta kärsivillä on alhaisempi lepoaineenvaihdunta kuin terveillä ihmisillä. Se johtaa ruumiinlämpötilan laskuun. Jos sinulla on fibromyalgia, aloita kehonlämmön mittaus. Saat tarkimmat tulokset käyttämällä nestemäistä m etallilämpömittaria. Mittaa lämpösi kolmesti päivässä alkaen 3 t heräämisen jälkeen useiden päivien ajan. Tarkista keskimääräinen lämpötila kunakin päivänä. Haet tasaisia kehonlämpötiloja tällä tavoin.

Monet potilaat, jotka voivat normalisoida kehonlämpönsä T3:lla saavat riittävästi hoitoa T3:lla yksin tai yhteydessä T4:n kanssa huomaavat fibromyalgiaoireiden huomattavan paranemisen. Tämä prosessi kestää yleensä muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Hoito T3:lla – kilpirauhashormonin aktiivisella muodolla – voi auttaa ja usein jopa kokonaan poistaa lihaskipujen, aivosumun ja väsymyksen oireet.

Lähde: https://www.fibromyalgiaresources.com/fibromyalgia-thyroid-disease/?fbclid=IwAR34TVwlh2o14lUyAAJYZhxWxCccgU0IXVGA8bwTGKzJFIR9DFRkrEHuBnw

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu 3.1.2028.

FIBROMYALGIA JA METABOLISET POIKKEAVUUDET

Fibromyalgiaa luonnehtii laajalle levinnyt lihaskipu, uupumus ja heikkous. Tähän tilaan yhdistettyjä poikkeavuuksia voidaan luokitella seuraavasti:

- funktionaaliset

- rakenteelliset ja/tai

- metaboliset.

Poikkeavuudet lihaksissa

Tutkimukset ovat osoittaneet selkeitä metabolisia poikkeavuuksia lihaksissa.

Valo– ja elekronimikroskoopeilla tutkittaessa on huomattu poikkeavuuksia membraaneissa, mitokondrioissa ja lihassäikeissä. Nämä ovat rakenteellisia poikkeavuuksia, jotka voivat esiintyä yhtä aikaa biokemiallisten poikkeavuuksien, aineenvaihduntaongelmien (kuten energiantuotannon muuttumisen) kanssa, mikä johtaa lihasten toimintahäiriöihin fibromyalgiassa.

Lihasten toimintahäiriöitä arvioidaan suorimmin voima- ja kestävyystesteillä. Niihin voivat vaikuttaa vakavasti kipu ja psyykkiset tekijät.

Lihasongelmat liittyvät neurologisiin löydöksiin ja häiriöihin hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen-akselilla.

Lihasten sisällä metaboliset tekijät voivat muuttua lihaskudoksen sisäisten muutosten tai neurologisten tai endokriinisten tekijöiden ulkoisten vaikutusten vuoksi.

Lihasten aineenvaihduntahäiriöiden mittaaminen

Lihasten aineenvaihdunnan poikkeavuuksia mitataan perinteisillä biopsiatekniikoilla sekä ydinmagneettiresonanssispektroskopialla.

Biopsiatutkimuksissa tarkasteltiin lihasten energiavaluutan eli ATP:n, kreatiniinifosfaatin (solun tärkein korkean energian fosfaatin varasto), ADP:n, AMP:n, pyruvaatin ja glykogeenin aineenvaihduntaa.

Tulokset osoittavat kreatiinifosfaatin ja ATP:n tasojen olevan merkittävästi alhaisemmat (21 % ja 17 %) fibromyalgisessa lihaksessa. Lisäksi kreatiniinifosfaatin synteesi on viallinen. Näin ollen energia-aineenvaihdunta fibromyalgialihaksessa on epänormaalia.

P-31 MRS -tutkimuksilla voidaan mitata energiayhdisteiden absoluuttisia arvoja, aineenvaihdunnan muutoksia levossa ja rasituksen aikana sekä lihasten pH:ta.

Nämä tutkimukset osoittavat ATP:n lepotasojen olevan fibromyalgiapotilailla §5 % alhaisempia kuin terveillä henkilöillä, ja harjoituksen aikana kreatiniinifosfaatti- ja ATP-tasot olevan myös merkittävästi alhaisemmat, kumpikin 15 %.

Harjoittelun aikana ATP:n aineenvaihdunnan hajoamistuotteet lisääntyvät, mikä viittaa epänormaaliin ATP-aineenvaihduntaan ja solukalvojen rikkoontumiseen. Molemmat ominaisuudet liittyvät lihassairauksiin.

Veren arvioinnin tulokset osoittivat, että laktaatin tuotannon, leukosyytti-NAD;n, katalaasin, laktikodehydrogenaasi-lihasisoentsyymien, tauriinin sekä glutationin arvot laskivat ja pyruvaatin tai asyylikarnitiinin/vapaan karnitiinisuhteen ja erytrosyytti-transketolaasiaktiivisuuskertoimen arvot nousivat fibromyalgiapotilailla.

Mitokondrioiden hengitysketju pysyi muuttumattomana. Näistä parametreistä havaittiin vähentynyt typpioksidi- ja antioksidanttipuolustus.

Lähde: https://www.news-medical.net/health/Fibromyalgia-and-Metabolic-Abnormalities.aspx

Alkuperäinen artikkeli julkaistu 23.1.2023.

YKSI FIBROMYALGIAN SALAISUUS LÖYDETTY MIKROBIOMISTA

Tutkijat löysivät muutoksia suolistobakteerissa ja veren sappihapossa fibromyalgiaa sairastavilla naisilla. Nämä muutokset liittyvät oireiden vakavuuteen ja ne identifioivat biologisen allekirjoituksen, joka voi helpottaa diagnoosia.

Fibromyalgiaa sairastaa noin 4 % väestöstä ja heistä suurin osa on naisia. Fibromyalgia aiheuttaa kipua, uupumusta ja kognitiivisia vaikeuksia. Tähän huonosti tunnettuun sairauteen ei ole parannusta ja se on hankalasti diagnostisoitavissa. Kiitos seuraavien tiedeihmisten työn, horisontissa näkyy toivoa: The Research Institute of the McGill University Health Centre (RI-MUHC), McGill University, Université de Montréal and the Institute for Pain Medicine at Rambam Health Care Campus in Haifa, Israel.

Ensimmäisen kerran fibromyalgiaan liittyvän suoliston mikrobiomin muutoksia havaittiiin vuonna 2019. Sen jälkeen tutkijoiden tiimi on ottanut isoja askeleita kohti parempaa ymmärrystä suolistobakteerien ja fibromyalgian väliseen yhteyteen. He esittävät uudessa tutkimuksessa ensimmäiset todisteet siitä, että fibromyalgiapotilailla on sappea metaboloivia suolistobakteereita eri määriä ja lajeja sekä veren sappihapon eri pitoisuuksia verrattuna terveisiin ihmisiin. He huomasivat näiden eroavaisuuksien olevan yhteydessä oireiden vakavuuteen. Nämä löydökset voivat tehdä tietä diagnostisten ja terapeuttisten työkalujen kehittämiseen fibromyalgiasta kärsiville. Edellä mainitut löydökset julkaistiin tieteellisessä PAIN-julkaisussa.

Signeeraus, jolle on ominaista ainutlaatuinen sappihappojen koostumus

Maksan erittämät sappihapot auttavat kehoa sulattamaan öljyjä ja rasvoja, mutta niillä on myös muita biologisia tehtäviä kehon systeemeissä. Kun ne ovat metaboloituneet suolessa, ne kierrätetään maksaan ja vereen. Niistä tulee sekundaarisia sappihappoja.

Tutkijat vertasivat 42 terveen naisen ja 42 fibromyalgiaa sairastavan naisen sappea metaboloivaa bakteeristoa, joita oli suolistossa enemmän. Ne eivät olleet identtisiä molemmissa ryhmissä. He huomasivat, että fibromyalgiaa sairastavilla naisilla oli merkittäviä muutoksia seerumin sekundaaristen sappihappojen pitoisuudessa.

"Tutkimuksessa huomaamamme sappihappojen muutos fibromyalgiapotilailla on riittävän selkeä, jotta sitä voidaan käyttää tehokkaana biologisena allekirjoituksena fibromyalgiasta kärsivien henkilöiden havaitsemiseen. Se on tärkeä askel eteenpäin, kun otetaan huomioon, että fibromyalgian diagnosointi on usein pitkä prosessi. Se vaatii muiden samankaltaisia oireita aiheuttavien sairauksien eliminointia", sanoo tohtori Amir Minerbi, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, joka on siirtynyt Alan Edwardsin kivunhallintayksiköstä McGill University Health Centerissä (MUHC) Rambam's Institute for Pain Medicine -instituuttiin tutkimuksen aikana.

MITEN FIBROMYALGIA VAIKUTTAA SILMIIN?

Fibromyalgia on krooninen sairaus,joka aiheuttaa vakavasti vammauttavaa lihaskipua. Tämän kivun luonnetta ei tunneta. Siihen liittyy muita oireita, kuten vaikea uupumus, muisti- ja keskittymishäiriöt, ahdistuneisuus jne.

Myös muita ongelmia voi ilmetä, kuten silmäongelmat.

Mutta mikä on silmien ja fibromyalgian välinen yhteys? Mitä erilaisia silmäsairauksia fibromyalgia voi aiheuttaa? Ja mitä asialle voidaan tehdä?

Selitämme kaiken artikkelissamme.

Mikä on fibromyalgia?

Fibromyalgia on krooninen sairaus, jolle on tunnusomaista jatkuva levinnyt kipu, voimakas uupumus ja paineherkkyys.

Kivun käsitys on vääristynyt fibromyalgiapotilailla, koska keskushermoston kivunhallintareitit ovat muuttuneet. Fibromyalgiapotilaat pitävät kivutonta stimulaatiota kivuliaana (allodynia). Potilaat sanovat usein, että kaikkialla on kipuja.

Edellä mainittujen oireiden lisäksi voi olla muista oireita, jotka vaihtelevat potilaasta toiseen. Niihin kuuluvat (mutta ei rajoittuen näihin) seuraavat oireet:

- päänsäryt

- ahdistuneisuus ja unihäiriöt

- funktionaalinen kolopatia ja kivuliaat kuukautiset

- ruoansulatushäiriöt

- hengitysvaikeudet

- kylmän tai kuuman huono sietokyky

- muisti- tai keskittymisongelmat

- säännöllinen ja kivulias virtsaaminen

- joitakin silmäongelmia.

Mitä silmäongelmia fibromyalgia voi aiheuttaa?

Fibromyalgia vaikuttaa kehon hermostoon ja se voi vaikuttaa silmän kuuteen päälihakseen, jotka hallitsevat liikkeitä. Fibromyalgia teee itse asiassa kehon hermoista herkempiä ja se voi johtaa tiettyihin silmäongelmiin.

Kuivien silmien syndrooma

Fibromyalgiapotilailla on säännllisesti silmien kuivumista, mutta myös suun ja nenän kuivumista; fibromyalgia vaikuttaa limakalvoihin. Kuivat silmät voivat olla erityisen epämiellyttävät piilolasien käyttäjille.

A-vitamiinisilmätippoja käyttämällä voit pitää silmäsi kosteana ja lievittää kuivuuden aiheuttamaa epämukavuutta.

Kaksoisnäkö tai sumea näkö

Joillakin fibromyalgiapotilailla on vaikeuksia keskittyä ajaessaan, lukiessaan tai tehdessään muuta toimintaa.

Fibromyalgia aiheuttaa lihasongelmia, näin ollen potilaat eivät aina pysty keskittymään silmillään ja heidän näkönsä voi ajoittain hämärtyä. Oireen voimakkuus vaihtelee vuorokaudenajan ja potilaan toiminnan mukaan.

Jotkut toistuvista näköongelmista kärsivät potilaat alkavat päivittää silmälasejaan ja piilolinssejään useammin kuin on tarpeen. Jos näin on sinun tapauksessasi, suositellaan käyntiä silmälääkärillä, että löytyisi paras tapa hallita oireita ja löytyisi sopivampi hoitosuunnitelma.

Valoherkkyys

Fibromyalgiapotilailla on säännöllisesti valoherkkyyttä, jota kutsutaan fotofobiaksi. He tuntevat kipua ja joutuvat siristelemään silmiään normaaleissa valaistusolosuhteissa. Monille fibromyalgiapotilaille tämä voi aiheuttaa vaikeuksia sisällä ja ulkona.

Tässä tapauksessa voi käyttää aurinkolaseja. On olemassa muitakin ratkaisuja ja optikko voi ehdottaa erikoislasien käyttöä esimerkiksi ajamiseen ja tietokoneella työskentelyyn.

Vaaleat pisteet ja välähdykset

Useat tutkimukset ovat osoittaneet fibromyalgiapotilaiden näkevän pieniä, enemmän tai vähemmän läpikuultavia täpliä tai roskia näkökentässään paljon useammin kuin suurin osa ihmisistä. Tämä on usein vaaratonta. On kuitenkin suositeltavaa keskustella lääkärin kanssa, erityisesti jos nämä oireet ilmenevät äkillisesti.

Fibromyalgiaan liittyvien silmäongelmien vähentämiseksi riittävä uni on välttämätön, että silmät lepäävät ja päivän aikana kertynyt silmien rasitus vähenee.

Voi käyttää myös muutaman minuutin useita kertoja päivässä silmien sulkemiseen ja rentoutumiseen rasituksen vähentämiseksi. Silmien rentoutusharjoitukset voivat olla myös hyödyllisiä.

Lähde: https://www.carenity.co.uk/condition-information/magazine/news/how-does-fibromyalgia-affect-the-eyes-1934?fbclid=IwAR1xTKLBGOQBQc53VPkp8zKD5aO6lVmKs2hjKMnpwefviC2sKdzxNlMR660

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu 22.9.2022.

YLI PUOLELLA FIBROMYALGIAPOTILAISTA VOI OLLA MUITA SAIRAUKSIA

Mayo Clinicin tutkijoiden tutkimustulosten mukaan fibromyalgiaa sairastavilla oli todennäköisesti yksi tai useampi samanaikainen sairaus ja he käyttivät monia lääkkeitä.

Olmsteadin piirikunnassa Minnesotassa sijaitsevassa Rochester Epidemiology Projectissa tutkittiin potilasitietueita niiden potilaiden tunnistamiseksi, joilla on vahvistettu fibromyalgiadiagnoosi. Tutkijat todensivat tietueita 1111:stä 21- vuotiaasta ja sitä vanhemmasta potilaasta, joilla oli fibromyalgiadiagnoosi 1.1.2001. ja 30.12.2009 välisenä aikana. Potilaiden keski-ikä oli 59,4 ja 93,7 % heistä oli naisia. Keskimääräinen sairastamisaika oli 11,1 vuotta.

Lääketieteelliset tiedot seulottiin potilaiden otoksessa olevien rinnakkaissairauksien tunnistamiseksi. Tutkijat havaitsivat rinnakkaissairauksien olevan yleisiä ja yli puolella oli seitsemän tai useampia kroonisia sairauksia.

Krooninen nivelkipu / rappeuttava niveltulehdus oli yleisin rinnakkaissairaus 88,7 % potilaista. Migreeni tai krooninen päänsärky oli 62,4 % potilaista. Hyperlipidemiaa havaittiin 51,3 % potilaista, liikalihavuutta 48 %:lla, ja verenpainetautia 46,2 %:lla. Tyypin 2 diabetesta 17,9 %:lla potilaista, mikä johti siihen, että 50,5 % kaikista potilaista täytti metabolisen oireyhtymän kriteerit.

Muita havaittuja fyysisiä sairauksia olivat ärtyneen suolen oireyhtymä (IBS) 32,5 % potilaista, plantaarifaskiitti 24, 8 %:lla, temporomandibulaarinen nivelsairaus 17,4 %:lla ja krooninen lantion kipu 15,3 %:lla.

Tutkijoiden mukaan myös mielenterveyshäiriöt ja unihäiriöt olivat yleisiä. Masennusta esiintyi 75,1 %:lla ja ahdistusta 56,5 %:lla, joista 50,6 %:lla oli unettomuutta ja 20,3 %:lla levottomat jalat -oireyhtymä.

Useiden lääkkeiden käyttöä fibromyalgian ja muiden sairauksien hoitoon havaittiin myös potilasryhmässä. Nukahtamislääkkeitä käytti 33,3 %, selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä (SSRI) määrättiin 28,7 %:lle ja opioideja 22,4 %:lle. Muita lääkkeitä olivat serotoniini-norepinefriinin takaisin oton estäjät (21 %), alfa-2-delta-ligandit (21 %), bentsodiatsepiinit (18,5 %), tramadoli (15,7 %), ja muut masennuslääkkeet sekä lihasrelaksantit. Lääkeyhdistelmiä olivat unilääkkeet ja SSRI-lääkkeet (11,7 %), unilääkkeet ja opioidit (9,1 %).

Kirjoittanut Shirley Pulawski

9.3.2015

Lähde: https://www.healio.com/news/rheumatology/20150309/more-than-half-of-patients-withfibromyalgia-may-have-comorbidities