Mitä on fibromyalgia?

FIBROMYALGIA 

Fibromyalgia on krooninen kipu-uupumussairaus. Suomessa fibromyalgiaa sairastaa 2-8 % väestöstä. Se on toiseksi yleisin kroonisten tuki- ja liikuntaelinkipujen aiheuttaja heti nivelrikon jälkeen. Suurin osa fibromyalgikoista on naisia, mutta tähän sairauteen sairastuvat myös lapset ja miehet. Potilas voi sairastaa fibromyalgiaa jopa useita vuosia ennen kuin se diagnosoidaan.                                  

Ensimmäisiä merkintöjä fibromyalgiasta löytyy 1800-luvulta. Tuolloin sitä pidettiin mielisairautena. Vähän myöhemmin fibromyalgiaa kutsuttiin lihasreumatismiksi seuraavien oireiden perusteella: jäykkyys, kivut, väsymys ja univaikeudet. 1820-luvulla skotlantilainen lääkäri kuvaili ensimmäisenä fibromyalgiaan liittyvät kehon arat pisteet. 

Fibromyalgiaa kutsuttiin myös fibrosiitiksi siihen liittyvän turvotuksen takia; ajateltiin, että tulehdus aiheuttaa kivun. Vuonna 1976 vakiintui nimitys fibromyalgia. Nimi juontuu latinan sanasta fibra sekä kreikan sanoista myos ja algos. Fibra viittaa kivuliaisiin jänteisiin ja ligamentteihin, myos merkitsee lihaksia ja algos merkitsee kipua. 

Lievää fibromyalgiaa sairastava pärjää pienin elämänmuutoksin ja hänen toimintakykynsä on kohtuullisen hyvä. Vaikea fibromyalgia voi invalidisoida ja aiheuttaa työkyvyttömyyden. 

Fibromyalgiaa esiintyy siis lievästä muodosta vaikeaan ja eri asteita näiden välillä. 


SYYT

Perinnöllisyys: tutkijat sanovat fibromyalgian olevan 50% perinnöllinen. Siihen ei kuitenkaan välttämättä sairastu, vaikka perinnöllinen alttius olisi olemassa.

Fibromyalgia voi puhjeta minkä ikäisenä tahansa. Laukaiseva tekijä voi olla mm. leikkaus, onnettomuus, traumaattinen kokemus, pitkäkestoinen stressi, muu sairaus, synnytys, autoimmuunisairaus, unettomuus, tai virusinfektio. 


OIREET JA LIITÄNNÄISSAIRAUDET 

Fibromyalgia oirehtii monin tavoin, mutta sen pääoireina pidetään laaja-alaista kipua ja virkistämätöntä unta. 

Fibromyalgiaan liittyy hyvin laaja kirjo oireita ja liitännäissairauksia. 

Oireita mm.: unihäiriöt, kognitiiviset häiriöt, mentaaliset häiriöt (fibrosumu), yliaktiivinen virtsarakko, niveloireet, yleinen vetämättömyys, autonomisen hermoston häiriöt, neuropaattista kipua muistuttavaa kroonista kipua, keskittymiskyvyttömyys, huonomuistisuus, ääni- ja valoyliherkkyys, puutumisen tunne, masennus, ahdistuneisuus, seksuaalinen haluttomuus, aamujäykkyys, epänormaalit tuntemukset, pahoinvointi, näköhäiriöt, turvotus, hiustenlähtö, ärtyisyys, tasapaino- ja koordinaatio-ongelmat, iho-oireet, päänsärky ja migreeni. 

Liitännäissairauksia mm.: tulehdukselliset reuma- ja sidekudossairaudet, nivelrikko, kostokondriitti, kuukautishäiriöt, IBS, migreeni, metabolinen oireyhtymä, hypotyreoosi, uniapnea, krooninen eturauhastulehdus, vulvodynia, krooninen sinusiitti tai riniitti, levottomat jalat-syndrooma, yliliikkuvat nivelet, temporomandibulaarinen kipu (TMJ), plantaarifaskiitti, insuliiniresistanssi, gluteeni-intoleranssi, iskias, Raynaud-oire, allergiat, astma. 


HOITO 

Nykytietämyksen mukaan fibromyalgiaa ei voida parantaa, mutta siitä aiheutuvaa kärsimystä ja haittoja voidaan lieventää. Noin puolet fibromyalgiapotilaista saa avun lääkkeistä, puolet kokevat lääkehoidon tehottomaksi. Koska fibromyalgia on monisyinen sairaus, toimivan ja helpotusta tuovan hoidon löytäminen voi vaatia aikaa ja kärsivällisyyttä. 

Tärkeimmät lääkkeettömät hoitomuodot ovat sopivasti liikuntaa, riittävästi unta ja oikeanlainen ruokavalio. 

Unen korjaaminen on ensiarvoisen tärkeää, että keho ja aivot saavat tarvitsemansa levon. Liikuntaa voi lisätä omalle tasolleen sopivasti. On tärkeää, ettei vie itseään yli rasituskynnyksensä tilan huononemisen välttämiseksi. Oman kehon kuunteleminen on erittäin tärkeää. 

Vaikeaa fibromyalgiaa sairastava tarvitsee moniammatillista hoitoa: lääkäri, sairaanhoitaja, sosiaaliohjaaja, psykologi, fysioterapeutti. 

Olipa fibromyalgia lievä tai vaikea, hoidon tavoitteena on parantaa sairastuneen elämänlaatua ja tukea toimintakykyä.